Muistopuhe: pohja jäähyväissanojen kirjoittamiseen
Päivitetty 2. marraskuuta 2026 · Anthony Delmotte
Lyhyesti. Muistopuhe kestää yleensä kolmesta viiteen minuuttiin, suomeksi noin 330–500 sanaa. Kerro, kuka hän oli, jaa kaksi tai kolme konkreettista muistoa ja se, mitä hän antoi läheisilleen, ja lopeta jäähyväisiin. Lukeminen on täysin hyväksyttyä; useimmat tekevät niin.
Pohja
Korvaa kaikki [hakasulkeissa] oleva ennen lukemista. Jokaisesta kappaleesta tulee kortti. Sanoja tässä muodossa: 86, ennen hakasulkeiden täyttämistä.
Kiitos kaikille, että tulitte. Olen [nimesi], ja olin [suhteesi] [nimelle].
[Nimi] syntyi [paikka] vuonna [vuosi], ja [lause elämästä: työ, perhe, missä hän asui].
Mutta sitä useimmat meistä eivät muista. Me muistamme [piirteen: naurun, anteliaisuuden, luonteen].
Muistan [ensimmäinen muisto: lyhyt, konkreettinen kohtaus].
[Toinen muisto tai tarina, jonka joku kertoi sinulle tällä viikolla.]
[Nimi] opetti minulle [opetus, tapa, sanonta], ja vielä tänäänkin [miten se näkyy elämässäsi].
[Perheenjäsenille]: [lohdutuksen tai arvostuksen lause].
[Nimi], kiitos [mistä olet kiitollinen]. Kaipaamme sinua joka päivä.
[Valinnainen: lyhyt runo, lempisanonta tai hänen omat sanansa.]
Näin muokkaat sen omaksesi
Kirjoita niin kuin hän puhui
Puhe, jossa on hänen sävynsä ja sanontansa, muistuttaa häntä enemmän kuin juhlava proosa.
Pyydä muistoja muilta
Yksi tai kaksi tarinaa ystäviltä tai työkavereilta täydentää kuvaa.
Suunnittele tauot
Jätä tyhjiä rivejä kohtiin, joissa saatat tarvita hengähdystä. Keskeytä vieritys, niin teksti odottaa niin kauan kuin tarvitaan.
Pidä varahenkilö
Anna kopio jollekulle, joka voi lukea loppuun, jos et pysty. Kukaan ei pahastu.